N-Arachidonoyldopamiinin (NADA) esittely
Kun keskustellaan huumeiden vaikutuksista ihmiskehoon, on olennaista ymmärtää, että kehomme tuottaa luonnostaan lukuisia aineita, jotka ovat läheistä sukua niille, joita arkikielessä kutsutaan 'huumeiksi'. Kannabiksen yhteydessä nämä aineet kuuluvat kannabinoidien ryhmään.
THC, tämän ryhmän tunnetuin psykoaktiivinen jäsen, aiheuttaa ihmisille euforisen tilan, koska se sitoutuu samoille reseptoreille kuin kehomme endokannabinoidit.
Kehomme tuottaa erilaisia kannabinoideja, joiden avulla se voi kokea tarpeen mukaan esimerkiksi kivunlievitystä tai onnellisuutta. Nämä kannabinoidit myös ohjaavat lukuisia immunologisia prosesseja. Vaikka Anandamidi on ehkä tunnetuin endokannabinoidi, on olemassa muita, eksoottisempia yhdisteitä, kuten N-Arachidonoyldopamiini, joka tunnetaan paremmin nimellä NADA.
Kemiallinen suhde dopamiiniin
NADA on kemiallisesti puhuttuna ainutlaatuinen kannabinoidi. Se syntetisoidaan kehossa tunnetusta hormonista, dopamiinista. Nykytieteellisen käsityksen mukaan NADAa syntyy kahdella eri reitillä. Valtaosa tuotetaan reaktiossa, jossa dopamiini yhdistyy arakidonihappoon.
Pienempi osa syntetisoidaan myös ei-välttämättömästä aminohaposta tyrosiinista, joka pääasiassa tuottaa dopamiinia mutta tuottaa myös NADAa välituotteena.
NADAn päävaikutus kohdistuu CB1-reseptoreihin, joissa se toimii agonistina. Sen inhibiittorivakio Ki on noin 0.25, mikä tekee siitä huomattavasti tehokkaamman kuin THC. NADAa löytyy pääasiassa pikkuaivosta, hippokampuksesta ja striatumista. Ainutlaatuisen kemiallisen rakenteensa, johon kuuluu dopamiinirunko, vuoksi NADA vaikuttaa myös TRPV1-reseptoreihin, jotka ovat vastuussa kivun välityksestä.
Kriittinen rooli kivun aistimisessa
Keskihermostossa NADA hallitsee pääasiassa nokiseptiota, biokemiallista kaskadia, joka välittää kipusignaalit alkuperästään aivoihin. Tämä signaalitie sisältää toimintaa sekä kannabinoidireseptoreissa että TRPV1-reseptoreissa. NADA toimii neurotransmitterina sitoutuen näihin reseptoreihin agonistisella toiminnallaan ja vaikuttaa koetun kivun voimakkuuteen.
Vuonna 2017 Halle (Saale) lääketieteellisessä yliopistossa suoritettu tutkimus syvensi NADAn roolia kipusignaalin välittämisessä. Löydökset viittaavat siihen, että NADA voisi olla keskeinen osa tulevaisuuden kivunlievityslääkkeiden kehityksessä. Toisin kuin nykyiset markkinoilla olevat kipulääkkeet, NADA tarjoaa ainutlaatuisen mekanismin kivun välityksen säätelyyn.
Keskeiset toiminnot eri kehon prosesseissa
NADA toimii luonnollisena tulehdusta ehkäisevänä aineena kehossa. Sen tulehdusta ehkäisevät vaikutukset johtuvat pääasiassa PEG2-synteesin estämisestä, joka on keskeinen proteiini tulehduksen alkamisessa. Tyypilliset tulehduksen oireet, kuten punoitus tai kuume, ovat suurelta osin tämän proteiinin hallinnassa. NADAn kyky hillitä PEG2-tuotantoa auttaa lieventämään näitä tulehdusreaktioita.
Lisäksi NADA säätelee verisuonten sävyä. Verisuonet voivat joko supistua tai laajentua ja rentoutua erilaisten vaikutustekijöiden perusteella. Tätä prosessia myös ohjataan CB1-reseptoreiden kautta, jotka sijaitsevat verisuonten seinämissä. NADA aiheuttaa rentouttavan vaikutuksen näihin verisuoniin agonistisella toiminnallaan CB1-reseptoriin. Sekä hiirimallit että soluviljelmät ovat osoittaneet, että NADA omaa neuroprotektiivisia ominaisuuksia.
Erityisesti hippokampuksessa NADA voi vähentää hermosolujen kärsimää vahinkoa oksidatiivisesta stressistä sen agonistisen toiminnan kautta CB1-reseptoriin. Immune cells, NADA plays a pivotal role in the modulation of immune responses, thus indicating a broad range of therapeutic potentials.
