Tänään Euroopan unionin tuomioistuin Luxemburgissa julkaisi lehdistötiedotteen nro. 141/20 tuomiosta ranskalaisessa asiassa C-663/18.
Tuomioistuinjuttu koskee kahta ranskalaista johtajaa yrityksessä, joka jakeli Ranskassa CBD-vap-öljyä sähkösavukkeisiin. CBD tuotettiin Tšekissä laillisista hamppukasveista ja uutettiin koko kasvibiomassasta, mukaan lukien kannabiksen lehdet ja kukat.
Tuomioistuin toteaa tuomiossaan, että EU:n oikeus, erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:n jäsenvaltioiden (joihin kuuluvat myös Norja ja Sveitsi) välillä koskevat säännökset, ovat esteenä nyt kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle.
Tuomioistuin toteaa, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevia säännöksiä (SEUT 34 ja 36 artikla) voidaan soveltaa, koska pääasiassa kyseessä olevaa CBD:tä ei voida pitää "huumausaineena".
Tuomioistuin toteaa, että käsitteiden "huume" tai "huumausaine" määrittelemiseksi EU:n oikeudessa viitataan muun muassa kahteen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen: psykotrooppisia aineita koskevaan yleissopimukseen ja huumausaineita koskevaan yleissopimukseen. CBD:tä ei kuitenkaan mainita ensin mainitussa yleissopimuksessa, ja vaikka on totta, että jälkimmäisen kirjaimellinen tulkinta saattaisi johtaa sen luokittelemiseen huumausaineeksi siltä osin kuin se on kannabisuute, tällainen tulkinta olisi ristiriidassa kyseisen yleissopimuksen yleisen hengen ja sen tavoitteen, joka on "ihmiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin" suojeleminen, kanssa. Tuomioistuin toteaa, että tieteellisen tietämyksen nykytilanteen mukaan, joka on otettava huomioon, toisin kuin tetrahydrokannabinolilla (jota yleisesti kutsutaan THC:ksi), joka on toinen hamppukannabinoidi, kyseessä olevalla CBD:llä ei näytä olevan mitään psykotrooppista vaikutusta eikä mitään haitallista vaikutusta ihmisten terveyteen.
Tuomioistuin toteaa tämän jälkeen, että tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevat säännökset ovat paikallisen lainsäädännön esteenä. CBD:n markkinoille saattamista koskeva kielto on vaikutukseltaan tuonnin määrällisiä rajoituksia vastaava toimenpide, joka on kielletty SEUT 34 artiklassa. Tuomioistuin muistuttaa kuitenkin, että kyseinen lainsäädäntö voi olla perusteltua jollain SEUT 36 artiklassa määrätyllä yleisen edun mukaisella syyllä, kuten Ranskan tasavallan mainitsemalla kansanterveyden suojelun tavoitteella, edellyttäen, että kyseinen lainsäädäntö on asianmukainen tämän tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi.
Vaikka viimeksi mainittu arviointi kuuluu kansallisen tuomioistuimen tehtäviin, yhteisöjen tuomioistuin esittää tältä osin kaksi näkemystä.
Ensiksi se toteaa, että näyttäisi siltä, että markkinoille saattamista koskeva kielto ei koskisi synteettistä CBD:tä, jolla olisi samat ominaisuudet kuin kyseessä olevalla CBD:llä ja jota voitaisiin käyttää jälkimmäisen korvikkeena.
Toisekseen unionin tuomioistuin myöntää, että Ranskan tasavallan ei todellakaan tarvitse osoittaa, että CBD:n vaaralliset ominaisuudet ovat samat kuin tiettyjen huumausaineiden. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin arvioitava käytettävissä olevia tieteellisiä tietoja varmistaakseen, että väitetty todellinen kansanterveydellinen vaara ei näytä perustuvan puhtaasti hypoteettisiin näkökohtiin.
Päätös CBD:n markkinoille saattamisen kieltämisestä, joka todellakin muodostaa rajoittavimman esteen muissa jäsenvaltioissa laillisesti valmistettujen ja kaupan pidettyjen tuotteiden kaupalle, voidaan tehdä vain, jos tämä riski vaikuttaa riittävän perustellulta.
Ranskan viranomaiset - luonnollisesti - eivät pystyneet osoittamaan, että CBD:stä olisi kansanterveydellistä vaaraa, ja hävisivät näin ollen jutun ranskalaisen yrityksen kahta entistä johtajaa vastaan.
Tämä tuomioistuimen päätös on etusijalla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Lähteet:
Curia.europa.eu (lehdistötiedote ja täydellinen tuomio ranskaksi).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, s. 1). 608); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, s. 671).
Psykotrooppisia aineita koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus, 1971, tehty Wienissä 21 päivänä helmikuuta 1971 United Nations Treaty Series, vol. 1019, nro 14956).
Yhdistyneiden kansakuntien huumausaineyleissopimus, 1961, tehty New Yorkissa 30.3.1961, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla (United Nations Treaty Series, vol. 520, nro 7515).
