Mitä depersonalisaatio ja derealisaatio ovat?
Depersonalisaatio ja derealisaatio, joista käytetään usein lyhennettä DPDR, ovat kliinisiä tiloja, joille on tyypillistä irrallinen kokemus ympäristöstä ja itsestä. Potilaat kuvaavat usein kokevansa epätodellista huimausta ja tuntevansa olevansa kuin unessa.
Oireet voivat ilmetä joko jaksoittain tai pysyvästi. Vaikeissa tapauksissa potilaat eivät välttämättä pysty tuntemaan tunteita, koska he kokevat itsensä syvästi irrallisiksi ympäristöstään ja omasta itsestään.
Kannabiksen ja DPDR:n yhteys
Vaikka DPDR:ää voi esiintyä myös ihmisillä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet kannabista tai muita huumeita, toistuva kertomus on, että epätodelliset oireet ilmenivät ensimmäisen kerran kannabiksen käytön aikana ja ovat jatkuneet siitä lähtien. Jotkut potilaat kuvaavat sitä pitkäkestoiseksi ”high”-oloksi, joka jatkuu kauan sen jälkeen, kun varsinainen päihtymys on ohi.
Onko kannabis syyllinen?
Ei tiedetä, aiheuttaako kannabis DPDR:ää vai laukaiseeko se sen ihmisillä, jotka ovat jo valmiiksi alttiita, eikä ole osoitettu, että kannabis vain tuo esiin tilan, joka olisi puhjennut joka tapauksessa. Psykoosin osalta vuonna 2019 julkaistussa eurooppalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, johon osallistui 901 potilasta ja 1 237 verrokkia, havaittiin, että päivittäinen kannabiksen käyttö ja erityisesti vahvan kannabiksen päivittäinen käyttö oli yhteydessä psykoottisen häiriön suurempaan todennäköisyyteen. DPDR:n osalta vuonna 2009 tehdyssä kyselytutkimuksessa, johon osallistui 394 tilaa sairastavaa aikuista, kannabis oli toinen kahdesta huumeesta, jotka raportoitiin yleisimmin tilan laukaisijaksi.
Vuonna 2023 julkaistun systemaattisen katsauksen arvion mukaan depersonalisaatio-derealisaatiohäiriötä esiintyy noin 1 %:lla väestöstä, ja yleisyyden on raportoitu olevan suurempi ihmisillä, jotka ovat kokeneet kaltoinkohtelua ihmissuhteissaan. Häiriön puhkeamiseen on yhdistetty muun muassa pitkittynyt stressi, traumaattiset kokemukset ja huumeiden käyttö, kannabis mukaan lukien.
DPDR: aivojen suojamekanismi?
Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että akuutti DPDR voisi toimia aivojen suojamekanismina, joka vaimentaa tunnereaktioita suojatakseen aivoja tunteiden ylikuormitukselta; tämä on kuitenkin edelleen hypoteesi. Ongelma syntyy, kun tämä mekanismi reagoi liian voimakkaasti, mikä johtaa pitkittyneeseen irrallisuuteen ulkomaailman ja tunnekokemuksen välillä.
Tämän näkemyksen mukaan sekä traumaattinen arkitilanne että ahdistusta aiheuttava huumeen vaikutus voisivat käynnistää tämän reaktion.
Kielto ja sen seuraukset
Katukannabis, jota on helposti saatavilla lääkkeeksi määrättyyn lääkekannabikseen liittyvien byrokraattisten hankaluuksien vuoksi, on sääntelemätöntä, ja sen vahvuus vaihtelee suuresti. Vuonna 2021 julkaistussa meta-analyysissä havaittiin, että kannabisyrtin ja -hartsin THC-pitoisuudet kasvoivat tutkittujen vuosikymmenten aikana, eikä CBD-pitoisuuksien muutoksesta löytynyt näyttöä.
Laatuvalvonnan sisältävät säännellyt markkinat voisivat asettaa THC-rajan ja edellyttää CBD-pitoisuuden ilmoittamista pakkausmerkinnöissä, mikä voisi auttaa rajoittamaan altistumista hyvin suurille THC-pitoisuuksille. Vuonna 2023 tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa, johon osallistui 46 tervettä, harvoin kannabista käyttävää henkilöä, ei kuitenkaan löydetty näyttöä siitä, että CBD olisi suojannut THC:n akuuteilta haittavaikutuksilta kannabistuotteissa yleisimmillä CBD:THC-suhteilla. DPDR alkaa usein nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, jolloin aivot ovat vielä kehitysvaiheessa: 204 tapausta käsittäneessä tutkimuksessa oireiden alkamisiän keskiarvoksi raportoitiin 22,8 vuotta, ja varhaisempi alkamisikä oli yhteydessä vaikeampiin oireisiin. Laillistamisen kannattajat väittävät, että tiukka sääntely voisi vähentää nuorten mahdollisuuksia saada kannabista tehokkaammin kuin nykyiset toimet.
DPDR:n hoito: lääketieteellinen lähestymistapa
Tavanomaisessa lääketieteessä ei vielä ole hyväksyttyä lääkettä, joka kohdistuisi erityisesti DPDR:n oireisiin. Joskus määrätään ahdistusta lievittäviä lääkkeitä, kuten SSRI-lääkkeitä, koska DPDR:ään liittyy usein voimistunut ahdistus tai masennus.
Hoito keskittyy ensisijaisesti psykologisiin menetelmiin, kuten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, vaikka vuonna 2024 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa todettiin, että DPDR:n hoitoja koskevia tutkimuksia oli yleisesti vähän ja ne olivat laadultaan heikkoja. Ensisijaisena tavoitteena on siirtää huomio pois oireista muihin toimintoihin ja ehdollistaa aivot vähitellen uudelleen muuttamaan havaintotapaansa.
Mitä tutkimus kertoo CBD:stä
On esitetty, että CBD voisi lieventää joitakin THC:n lyhytaikaisia vaikutuksia tai liittyä DPDR:ään, mutta kumpaakaan ei ole osoitettu, eikä edellä kuvatussa vuoden 2023 tutkimuksessa havaittu suojaavaa vaikutusta THC:n akuutteja vaikutuksia vastaan. CBD:tä on tutkittu mahdollisten ahdistusta lievittävien ja antipsykoottisten vaikutusten osalta: vuonna 2015 julkaistussa katsauksessa ahdistusta koskevan ihmisillä saadun näytön todettiin rajoittuvan lyhytaikaisiin tutkimuksiin, joissa oli mukana vain vähän kliinisiä potilasryhmiä, ja vuonna 2020 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa antipsykoottisesta tehosta löytyi vain vähän näyttöä. Lisääntynyt ahdistus on keskeinen DPDR-oireita voimistava tekijä.
Oireiden pelko voi luoda noidankehän, joka ylläpitää niitä. CBD:tä ja DPDR:ää koskevaa tutkimusta on hyvin vähän. Vuonna 2011 tehdyssä pienessä tutkimuksessa kymmenellä terveellä miespuolisella vapaaehtoisella havaittiin vain tilastollisesti merkitsemätön suuntaus siihen, että CBD vähensi ketamiinin aiheuttamaa depersonalisaatiota, eikä tutkimukseen osallistunut DPDR:ää sairastavia ihmisiä.
